Kirjeitä seurakunnalle

Kaipaatko herätystä?Hengellinen herätys Ilmajoella on meidän kaikkien toiveena. Kaipaatko sitä todella, vai tote­atko vain, että kyllä minun puolestani herätys saa tulla? Rukoiletko herätystä? Kestä­vän rukouksen esimerkkinä mainitaan usein leskivaimo, joka anoi tuomarilta oikeutta (Luuk 18:2-7). Tämän lesken elämän ja ajatukset täytti huoli, ja siksi tuomarin luona käyminen ei ollut rasite eikä raskas velvollisuus. Samalla tavalla Jumala antaa herätyksen täyttämällä ensin meidän elämämme yhteisellä toiveella ja näyllä tulevasta herätyksestä. Saamme täyttä elämänsisältöä, jonka eteen taistelemme rukouksissa kestävinä. Myös Daniel aikoinaan huomasi Jumalan lupaukset (Dan 9:2-4), kuten meille kuuluu lupaus herätyksestä. Daniel ryhtyi rukoustaisteluun ja Jumalan maailmassa alkoi tapahtua (Dan 9:21). Herätys ei ole pelkästään Jumalan käsissä, vaan Hän tarvitsee siinä meitä sielunhoitajina, opettajina, palvelijoina, isinä, äiteinä ja rukoilijoina. Siksi Hän haluaa meidät alusta alkaen koko sydämestämme mukaan taisteluun sieluista. Kun Jooelin lupaama Pyhän Hengen vaikuttama näky valtaa meidät (Jooel 2:28), haluamme mielellämme palvella Hänen antamin armoituksin, vaikka hyvinkin vajaasti. Kun Jumalan vaikuttama rakkaus vaatii (2.Kor 5:14), ei ole vaikeaa osoittaa rakkautta muille ja taistella rukouksissa.
Haluatko täyttyä ilolla, Pyhällä Hengellä ja taivaallisella näyllä? Tahdotko yhdessä meidän muitten vajaitten ja hyvin erilaisten uskovien kanssa innostua Jumalan antamista tavoitteista? Tahdotko, että arvostelun sijasta tuemme ja rohkaisemme toinen toistamme myös silloin, kun emme ihan ymmärrä toisiamme? Haluatko, että Jumala antaa seurakunnallemme suuren, yhteisen näyn, joka muuttaa Ilmajoen ihmiset?
Leiviskä hukassa?Jokainen meistä on saanut monenlaisia lahjoja ja mahdollisuuksia Jumalalta. Nämä lahjat on annettu käyttöä varten, mutta mitä ne ovat? Käytämmekö näitä Jumalan antamia mahdollisuuksia?
Tarkoitamme leivisköillä usein taiteellisia lahjoja tai muita poikkeavia kykyjä. Mitähän Jumala oikeastaan tarkoitti ja mitä hän meiltä etsii ja odottaa? Jeesus sanoi Pietarille ”kaitse minun lampaitani”. Johannes kehotti: ”Rakastakaa toisianne.” Paavali kehotti: ”Hoivatkaa toistanne.” Hoosean kirjassa Jumala kertoo eksyneistä ihmisistä: ”Ihmissiteillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä”. Jumala on antanut meille elämän ja kyvyn rakastaa. Sen kautta Pyhä Henki pääsee vaikuttamaan eksyneiden sydämiin. Tämä on tärkein leiviskä. Hän odottaa, että käyttäisimme leiviskäämme rakastamalla ja tukemalla toistamme, antamalla tilaa sydämissämme toisillemme. Lähellämme on ihmisiä, jotka kaipaavat, että heistä välitetään aidosti ymmärtäen heidän tunteensa ja tilanteensa. Jos heti alkuun tarjoamme heille kylmästi taivaallista ihmereseptiä kaikkiin ongelmiin välittämättä heistä sen syvällisemmin, on vaikutus aivan päinvastainen, kuin odotamme. Ihailemme niin helposti muitten leivisköjä ja tulemme kokoukseen siinä odotuksessa, että saamme nauttia hyvin valmistetusta ohjelmasta. Toiset meistä ovat taakoitettuja kokoustoiminnan järjestämisessä ja toiset taas turhautuneita, kun heille ei ilmeisesti ole uskottu mitään erityisempää leiviskää.
Olemme onnistuneet piilottamaan omamme hyvin, mutta toisinaan se polttaa kipeästi. Kun Pyhän Hengen kosketus sulattaa sisimpäämme, murrumme taivaallisen rakkauden edessä ja huomaamme kulkeneemme jälleen etäällä Jumalasta touhuten toisarvoisia asioita. Ottakaamme leiviskämme käyttöön ja antakaamme elämämme, rakkautemme ja aikamme niille, joita varten olemme lahjat saaneet. ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.”
Hengellinen vanhemmuus!?Elämme aikoja, jolloin suuret joukot nuoria ja lapsia löytävät uuden elämän Kristuksessa. Ei kos­kaan ihmiskunnan historiassa ole ollut näin voimakasta maail­man­laajuista herätystä. Ilmajoellakin tällaisen ajan enteet alkavat näkyä. Herätyksen tullessa tarvitaan hengellisiä isiä ja äitejä, mutta ovatko he iäkkäämpiä, pitkään uskossa olleita sisaria ja veljiä vai keitä?
Raamatussa annetaan muutamia vinkkejä, miten hengellinen van­hem­muus toimii: vertauksessaan kadonneesta lampaasta Jeesus näytti, että jokaiselle uskoon­tul­leelle on välttämätöntä, että joku pitää heitä tärkeinä. Vaikka oman tottelemattomuuden vuoksi on eksynyt ja menettänyt yhteyden Jumalaan, löytyy joku ihminen, joka uhraa rakkauttansa ja aikaansa eksyneen auttamiseksi. Olemmeko siihen valmiita? Daniel antoi myös esimerkin hengellisen isän asen­teesta, kun hän rukoili pakko­siirtolaisten puolesta ja sanoi ”ME olemme tehneet väärin” (Dan 9). Ei hän osoitellut muita, vaan koki muitten syyllisyyden omana taakkanaan. Haluammeko me luopua itsemme puolusteluista ja muitten osoitteluista ja kulkea Kristuksen kanssa kompastelevan lähimmäisemme rinnalla liaten samal­la omatkin vaatteemme? Profeet­ta Elisa kuunteli oppilaittensa ideoita ja ryhtyi kannustamaan ja auttamaan rakennustyössä (2.Kun.6).
Olemmeko me valmiit tukemaan, rohkaisemaan ja auttamaan muita heidän ideoittensa toteuttamisessa, vaikka samalla joudumme hau­taamaan omat totutut suunnitel­mamme ja toimintatapamme?
Joku on väittänyt, että jos uskovat tietäisivät, mitä herätys todella merkitsee, he eivät rukoilisi ollenkaan niin innokkaasti sitä. Toivottavasti tämä ei pidä paikkaansa Ilmajoella, vaan olemme kaikki valmiita näkemään, mitä Jeesus näkee, kokemaan, mitä Jeesus kokee, ja osoittamaan rakkautta niin kuin Jeesus osoitti. Näin voimme olla mukana siinä herätyksessä, jonka Jeesus haluaa Ilmajoelle antaa.
Muureja murtamaan!Meitä on moneksi! Monet eriluonteiset ja eri-ikäiset tahtovat seurata Jeesusta. Kun lukee uutisia eri puolilta maailmaa, huomaa, miten todella eri tavalla usko Jeesukseen ja elämä uskovaisena koetaan. On ihan luonnollista, että me mielessämme karsinoimme eri uskonsuuntia: me olemme tällaisia, nuo ovat tuollaisia, nämä ovat vähän maallistuneita, toiset ovat ylihengellisiä. Ympärillämme ole­vis­sa uskovissakin on erilaisia porukoita: on eläkeläisiä, perheel­lisiä, nuoria, aktiivisia, passiivisia, uudistusmielisiä, ulkopuolisia ja monia muita. Kaikkien tavoitteena on etsiä Jeesuksen läheisyyttä omista lähtökohdistaan.
Jeesuksen läheisyydessä on eräs hieno piirre: me joudumme lähelle toisiamme, me kaikki erilaiset ihmiset. Tästä juuri herätyksen läheisyyden tunnistaa, että niin erilaisilla ihmisillä on tärkeää etsiä Jeesuksen kosketusta siitä huoli­matta, että on vaikea ymmärtää toistemme elämäntapaa tai käsityksiä. Luonnostaan välille syntyneet epäluulon, tietämättö­myyden ja luulojen muurit alkavat murtumaan. Muitten kohtaaminen tuo usein mukanaan epävarmuutta. Toisinaan kuulee kysyttävän: onko meidän kaikki hyväksyttävä? Sama epävarmuus oli Raamatun aikana monilla fariseuksilla, kun he tah­toivat olla Jeesuksen seurassa, mutta joutuivat olemaan myös lähellä publikaaneja, syntisiä ja pakanoita eli lain mukaan kartettavia ihmisiä.
Omassa elämässämme me voimme kukin lähteä etsimään Jeesuksen kohtaamista ja Pyhän Hengen voimaa antamalla muurien murtua välillämme. Luulot saavat rapista, kun huomaamme, että meillä on sama kaipuu kohdata Herra. Voimme iloita siitä, mitä Pyhä Henki vaikuttaa kunkin kohdalla. Saamme hoitaa ongelmat ja väärinkäsitykset kuntoon välillämme.
Olkaamme muurinmurtajia ja löytäkäämme todellinen uskovien yhteys ja yhteinen kaipuu ja odotus Taivaallisen Isän läheisyyteen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s