Lapsen elämä vaikuttaa erityisen arvokkaalta varsinkin silloin, kun se menetetään. Kun nuori koululainen menehtyy onnettomuudessa, se järkyttää ja koskettaa meitä syvästi. Tapausta uutisoidaan laajasti. Jos taas joku vanhus nukkuu pois pitkään sairastettuaan, sitä ei uutisissa mainita. Se tuntuu paljon luonnollisemmalta, eikä kosketa niin syvästi. Mitä eroa näillä sitten on? Lapsella on elämä edessään! Yhden ihmisen tulevaisuus menetetään. Monilla vanhemmilla on suuria haaveita ja odotuksia lastensa tulevaisuudesta. Vaikka ei vielä tiedetä, mitä lapsesta tulee, hänen toivotaan omalla tavallaan menestyvän elämässään ja muuttavan maailmaa paremmaksi.
Kun katsoo, miten äiti rakastaa vastasyntynyttä lastaan, ymmärtää, mikä merkitys lapsella on. Lapsen elämän arvo näkyy vanhempien rakkautena ja huolenpitona. Lapsesta ollaan ylpeitä ja vauvakuvia jaetaan ahkerasti ystäväpiirissä. Lapsi määrää perheen elämän rytmin ja muuttaa tärkeysjärjestyksen.
Lapsella on tulevaisuus edessään, siksi hänen elämänsä on arvokas. Entäpä, kun ihmisellä on edessään ikuinen tulevaisuus, niinkuin Raamattu kertoo. Jumala haluaa meidät ihmiset omiksi lapsikseen. Silloin meidän jokaisen elämä on Jumalan silmissä todella arvokas. Jumalalla on haaveita ja odotuksia, miten voisi siunata meitä ja meidän kauttamme muita. Lisäksi meitä odottaa ikuisuudessa jotain suurta, mitä emme voi edes ymmärtää. Johannes kirjoittaa 1.Joh 3:2: ”Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee.” Jumalan lapsena sinulla on mahtava tulevaisuus, joka selviää vasta sitten perillä Taivaassa. Tämän vuoksi sinä ja minä olemme todella arvokkaita ja rakkaita Jumalalle, vaikka tällä hetkellä elämä ei kovin kelvolliselta näytäkään. Olemme niin arvokkaita, että Jeesus itse halusi ottaa meidän syyllisyytemme kannettavakseen ja joutua Taivaan Isän hylkäämäksi, että meistä jokainen voisi tulla Jumalan lapseksi. Tästä kertoo Raamattu: Joh. 3:16: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Jumalan lapsena oleminen on niin iso asia, että siinä on suuri mietinnän ja valinnan paikka jokaiselle.