Yksi kaikkein painavimmista kysymyksistä on: Miksi ihminen on olemassa? Miksi ihmisen pitää taistella tämä elämä, läpi kaikkien haasteiden ja ongelmien? Mikä on elämän tarkoitus? Onko elämällä jotain suurta merkitystä? Aikuinen tai nuori ihminen voi tuntea elämänsä välillä täysin turhaksi. Kuitenkin äiti pitää pienen vastasyntyneen lapsen elämää todella tärkeänä ja suurena lahjana. Jos vertaa siihen, että me kristityt olemme Jumalan lapsia, niin kyllä Jumala taitaa pitää meidän jokaisen elämää todella arvokkaana; kunhan sen tajuaisimme.
Ihmisen elämän tekee arvokkaaksi se, että Jumala antoi hänelle elämän henkäyksen (1. Moos. 2:7). Eläimet eivät nimittäin pohdi elämän tarkoitusta. Ne ovat tyytyväisiä, kun ruokaa ja reviiriä vain riittää. Ihminen sitävastoin pohtii syvällisiä elämän ja ikuisuuden asioita. Jeesuksen sanojen mukaan ihmiselle on tarkoitettu yltäkylläinen elämä (Joh. 10:10). Helposti voidaan kuvitella, että yltäkylläinen elämä on helppoa ja tyytyväistä elämää. Jos tarkemmin ajattelee, niin sellainen elämä on melko tyhjää. Yltäkylläisyys on oikeastaan sitä, että elämä on täynnä jotakin; sillä on merkitystä ja sisältöä.
Elämä Jeesuksen kanssa
Jos elämä on täynnä syyllisyyttä, katkeruutta tai muuta vastaavaa, ei oikein voi puhua yltäkylläisestä elämästä. Kuitenkin kukaan meistä ei ole täydellinen eikä vapaa pahuudesta ja sen seurauksista. Jeesus kuoli ristillä juuri poistaakseen meidän syyllisyytemme Jumalan edessä. Siksi todellinen elämä löytyy siitä, että hyväksymme Jeesuksen kuolleen meidän pahuutemme tähden ja tavallaan kuolemme Hänen kanssaan. Silloin voimme myös elää Hänen kanssaan elämää ilman syyllisyyttä ja ilman tuomiota (2.Tim. 2:11). Saamme siis elää uutta elämää; sitä elämää, mitä Jeesuksen ylösnousemus edustaa (2.Kor. 13:4, Room. 6:4). Tärkein elämän pohja ja perustus on siinä, että Jeesukseen turvaavilla ei ole odotettavissa minkäänlaista tuomiota eikä hylkäämistä Jumalan edessä (Room. 8:1). Millainen mahtaakaan olla sellaisen ihmisen elämä, jonka sisältönä on vain tämä ajallinen elämä; sen saavutukset ja onnistumiset. Silloin elämä on ilman todellista toivoa (1.Tess. 4:13).
Elämää tässä maailmassa
Elämme kuitenkin tässä maallisessa ympäristössä, jossa elämä ei useinkaan tunnu yltäkylläiseltä. Onhan siinä tietynlainen ristiriita, kun Jeesus tarjoaa yltäkylläistä elämää ja kuitenkin rukoilee, että me varjeltuisimme pahasta tässä maailmassa (Joh. 17:15). Uskovilla ei ole mitään etuoikeutta selvitä ilman ongelmia ja kärsimyksiä (1.Piet. 5:9). Jeesus itse koki tämän ristiriidan sen sisäisen, taivaallisen, yltäkylläisen elämän ja ihmiselämän käytännön ongelmien välillä (Luuk 9:41). Todellinen elämä ei kuitenkaan ole taistelua omien onnistumisien, epäonnistumisien ja elintilan kanssa. Se on elämää Hengessä, joka hallitsee tätä ulkonaista elämänasennetta. Raamatussa kerrotaan, miten Job oli oppinut ottamaan vastaan sekä hyvää että pahaa ja kuitenkin olla sisäisesti tasapainossa (Job 2:10). Parhaiten tätä elämän sisäistä yltäkylläisyyttä ymmärtää, kun kuuntelee vaikkapa uskonsa tähden vankiloissa kidutettuja kristittyjä. Ulkonaisesti täynnä epätoivoa, mutta täynnä sisäistä rohkeutta ja valoa. Todellinen elämän yltäkylläisyys ei todellakaan riipu olosuhteista vaan sisäisestä elämästä, jonka Jeesus antaa.
Elämää kirkkaudessa
Vaikka ulkonaisesti joudumme kärsimään, voimme elää sisäisesti kirkkaudessa. Koska olemme Jumalan lapsia ja perillisiä, saamme olla osallisia siitä kirkkaudesta, mikä Jeesuksella on. Todellinen elämä ei ole vain vapautta tuomiosta, vaan se on elämää armon kirkkaudessa (Efes. 1:3-14). Todellinen elämä hengessä antaa vahvuutta, kestävyyttä, rohkeutta ja vapautta kaikissa näissä ulkonaisen elämän tilanteissa; kaikki Jeesuksen tuntemisen kautta (2. Piet. 1:3).
Elämää Jeesuksen hoivassa
Koska emme kuitenkaan täysin ymmärrä sitä todellista elämää, monesti epävarmuus, pelko ja ahdistus valtaa mielen. Siksi on niin hienoa, että elämme Jeesuksen kanssa, Hänen hoidettavanaan (Joh. 10:14). Vaikka kuinka elämä tuntuu horjuvan ja joskus oma kompurointi masentaa. Jeesus on luvannut ohjata oikeaan, vahvistaa ja hoitaa terveeksi (Hes. 34:16). Jeesus on se sisäinen valo ja opas tässä toisinaan pimeässä maailmassa (Joh. 8:12). Jeesuksen lähellä, Hänen hoivassaan saa sitä elämän ravintoa, joka vahvistaa, hoitaa ja kasvattaa (Joh. 6:35). Tämän totesi Pietari aikoinaan, kun hän tajusi, että Jeesuksen sanat on se todellinen elämän ravinto, joka vahvistaa hänen sisäistä elämäänsä (Joh. 6:68). Jeesus Kristus on todella ottanut meidät hoivaansa ja samalla tavalla mekin voimme hoivata toinen toistamme seurakuntayhteydessä (Room. 15:7).
Kutsuttu siunaamaan
Jos haluaa, että elämällä on todellista, iankaikkista merkitystä, ehkä tärkein elämän sisältö on siunata muita. Kristityt on kutsuttu siunaamaan; ei hakemaan omaa etuaan, ei kostamaan, ei vihaamaan (1. Piet. 3:9). Jos kokee, että jotkut ihmiset ovat vihollisia, saa aikaan vain lisää vihaa. Kristittyjen tehtävä ei ole koskaan taistella muita vastaan (Ef. 6:12). Monet ihmiset (myös sinä ja minä) voivat olla asenteissaan eksyneitä, harhaanjohdettuja ja siksi on vihollisuuksia. Itse sielunvihollinen, paholainen on merkittävin harhaanjohtaja ja hänen juoniaan vastaan on taisteltava, ei muita ihmisiä. Kaikki on lopulta Jumalan kädessä ja Hän kuuntelee rukouksiamme. Hänelle voimme luottavaisesti ja kiittäen kertoa tarpeemme (Fil. 4:6). Voimme rukoilla siunausta ystävillemme, vastustajillemme ja päättäjille. Se taitaa olla yksi tärkeimmistä elämäntehtävistä.
Kutsuttu voittamaan
Voittamisen halu on luotu sisimpäämme. Mitä vaikeamman kamppailun kautta voitto saavutetaan, sitä parempi tunne voiton jälkeen. Jos katsoo vaikka nuorten harrastuksia, niin todella suuri osa ajasta menee kännykällä/tietokoneella pelaamiseen ja voittamisen tavoitteluun. Samoin on urheiluharrastusten laita. Voittamisen tahto on todella osa ihmisen luonnetta. Jeesuksen opetuslapsille tuli kerran todella iso haaste ja tilaisuus toteuttaa voittamisen halua, kun Jeesus lähetti heidät voittamaan sairauksia (Matt. 10:1). Erityisen mahtavaa on taistella nimenomaan Jumalan antamaa taistelua, koska Jeesus on jo voittanut pahan voimat. Saamme olla aina voittajan puolella, vaikka jotkut hetket voivat tuntuakin tappiolta. Saamme rukoilla voimaa ja mahdollisuuksia (Matt. 7:8) ja myös saamme tarvittavaa voimaa ja kestävyyttä (Fil. 4:13). On turvallista tietää, että emme taistele ihmisiä vastaan emmekä omin voimin tai kyvyin. Kun teemme, mitä osaamme ja voimme, taistelun ja voiton voi jättää Herralle (2.Moos. 14:14). Kun pysymme voittajan puolella voittamassa, saamme osaksemme sen elämän, jonka Jumala on varannut omilleen (Ilm. 2:7).
Olemme perillisiä
Todellisen elämän sisällön lisäksi uskovilla on valtava asema Jumalan valtakunnassa. Meillä on oikeus olla Jumalan lapsia (Joh. 1:12) ja lapset ovat perillisiä; taivaan valtakunnan perillisiä. Jeesus on kuollut ja sen perusteella Hän määrää testamentissaan (Raamatun uusi ja vanha Testamentti) meidät koko valtakuntansa perillisiksi. Jeesus elää ja hallitsee taivaassa, jonne meillä on oikeus päästä kerran (Ilm. 22:14). Jeesus Kristus on määrännyt ja suunnitellut oman tahtonsa mukaan meille taivaallisen perintöosan (Ef. 1:11).
Haluatko sinä olla taivaan valtakunnan perillinen ja päästä voittajana voittajan rinnalle ?