Nälkä ja jano

Nälkä ja jano antaa vahvan motiivin pistää jotain suhunsa. Nälkää ja janoa voi olla monenlaista ja se aktivoi tekemään jotain asian hyväksi. Jos nälkä ja jano puuttuu, pitää pakottaa itsensä syömään ja juomaan, että ei näivettyisi. Vointi jää kyllä silloin heikoksi, kun motiivi terveyden hoitamiseen puuttuu. Jos hengellinen nälkä puuttuu, voi suhde Jumalaan näivettyä, vaikka kuinka hoitaisi puoliväkisin hengellistä elämäänsä tai touhuaisi kaikenlaista muuta hengellisyyden nimissä.

Nyt sitten käsi sydämelle! Mikä sinua motivoi lukemaan raamattua, rukoilemaan, käymään jumalanpalveluksissa tai olemalla muuten aktiivinen kristitty? Jos motiivina on, että puoliväkisin pakotat itsesi, kun tiedät, miten tarpeellista se on, niin kristillisen elämän hoitaminen on silloin raskas velvollisuus. Monesti saarnoissakin painotetaan, että uskonelämää pitää hoitaa: lue Raamattua päivittäin! Rukoile usein! Älä unohda seurakuntaa! Kun motiivi ja todellinen nälkä puuttuu, tuo kaikki tuntuu väkinäiseltä.

Sinulla voi olla myös toisenlainen nälkä, joka ei anna sitä rauhaa ja turvallisuutta, jota Jumalan lähellä koetaan. Voit olla huolissasi moraalin rappeutumisesta, kristillisyyden väheksymisestä tai yleisestä raamatunvastaisuudesta. Ehkä olet huolissasi maailman tilanteesta: kaikista uutisissa kerrotuista uhkista tai keskustelupalstojen salaliittoteorioista. Tämä kaikki tosin aktivoi toimimaan, mutta ahdistus ja pelko taitaa vain lisääntyä, kun näkee paholaisen tekoja joka puolella.

Ehkäpä sinulla on porukkaan kuulumisen nälkä. Käyt jumalanpalveluksissa tapaamassa tuttuja, saat paremman mielen, kun sinua innostetaan ja tuetaan. Hyviä saarnojakin on virkistävää kuulla. Hyviä asiota kyllä harrastat, mutta se pitää tavallaan juuri ja juuri hengissä. Se ei vie eteenpäin tai ongelmien sattuessa jäät kuitenkin yksin. Entäpä, jos tulee ongelmia ihmissuhteissa tai muulla tavalla petyt seurakuntaan?

Daavidilla oli elämä väliin todella ahtaalla, mutta kun hänellä oli oikeanlainen nälkä ja jano, hän vahvistui ja kesti kaiken. Siitä kertoo Raamattu: ”Daavidin psalmi, jonka hän sepitti Juudan autiomaassa: Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä.” (Ps 63:1:). Kun janoat kohdata Häntä, jonka kädessä on koko maailmankaikkeus, joka antaa elämänsisällön ja sisäisen turvallisuuden, joka on luvannut olla kanssasi aina, silloin tulet oikealla tavalla ravituksi ja vahvistut hengellisesti ja henkisesti. Siksi Jeesus sanoo: ”Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.” (Matt. 5:6). Psalmi kertoo siitä oikeasta motiivista ja aktivoinnin lähteestä, mikä meillä pitäisi olla: ”Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan.” (Ps. 73:28). Profeetta Habakuk sai voimaa elämäntehtäväänsä, kun hän odotti Herran kohtaamista: ”Minä seison vartiopaikallani, asetun tähystämään saadakseni tietää, mitä Herra puhuu minulle, mitä hän vastaa valituksiini” (Hab. 2:1).

Kun olet yksinäisyydessä, onko silloin ikävä olla kahden Jumalan kanssa; kohdata Herra, vai suoritatko vain jotain. Jeesus antoi esimerkin: ”Kun ihmiset olivat lähteneet, hän nousi vuorelle rukoillakseen yksinäisyydessä. Illan tultua hän oli siellä yksin.” (Matt. 14:23). Raamattu kertoo myös, että Jeesuksella on erityisen ikävä kohdata sinut ja olla kanssasi: ”Isä, minä tahdon, että ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen” (Joh. 17:24). Merkitseekö se sinulle mitään?

Tulevaisuudessa tulee aika, jolloin uskovat ovat jo poissa Jumalan luona. Silloin ihmiset tajuavat, mistä he ovat jääneet paitsi. Kun kaikki toivo elämästä on mennyt, ei tulevaisuutta, vain pelkoa, niin se tärkein, meihin luotu ikävä löytyy; tosin liian myöhään: ”Koittaa aika — sanoo Herra Jumala — jolloin minä lähetän maahan nälän. En leivän nälkää, en veden janoa, vaan Herran sanan kuulemisen nälän. Ihmiset hoippuvat mereltä merelle, pohjoisesta itään he harhailevat etsimässä Herran sanaa, mutta eivät löydä.” (Aamos 8:11-12).

Vain janoaville ja Herraa odottaville kristityille on luvattu Pyhän Hengen lahja: ”Ollessaan heidän kanssaan aterialla Jeesus sanoi: Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on teille luvannut ja mistä olette minulta kuulleet.” (Ap. t. 1:4).

Vielä pari Raamatun jaetta, joissa näkee, todellisen janon, joka vahvistaa: ”Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi. Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala.” (Ps. 42:1). ”mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.” (Joh. 4:14).