Kestääkö elämäsi pohja yksinäisyydessä

Nuorena miehenä lähdin opiskelemaan ja lähdin pois kotoa asumaan Tampereelle. Muistan, kun tulin lähes tyhjään opiskelijakämppääni yksin; ei ketään tuttua lähellä, ei kukaan odottanut minua minnekkään. Siinä tuli todella tyhjä ja yksinäinen olo. Kukaan ei välittänyt, mitä minä tein tai jätin tekemättä. Tuli tippa silmään ja hetkeksi ikäänkuin pohja putosi elämältä.

Samanlaisia kokemuksia voi olla monella tällä hetkellä nykyisen koronaepidemian vuoksi, kun olet lähes suljettuna kotiisi ja yhteydet ystäviin ovat hyvin vähäisiä. Mitä teet tai jätät tekemättä, ei kiinnosta ketään. Jos et jaksa ottaa yhteyttä kehenkään, elät pian täysin yksin ja ikäänkuin hylättynä.

Kun tyttäreni perhe oli karanteenissa muutaman päivän, perheen pikkupoika ihmetteli: onko kaikki muut jo kuolleita, paitsi me ? Lapsella tuo voi olla vain aitoa ihmettelyä, mutta aikuisella tuollainen tunne yksinäisyydestä voi merkitä, että pohja putoaa elämältä.

Tähän liittyen on mielessäni soinut Juha Tapion laulu ”Rakastettu”, jossa kerrotaan eräästä miehestä: hän eli aktiivisesti, mutta sitten kaikki luhistui ja hän pakeni yksinäisyyteen. Kerrossa lauletaan: ”Älä pelkää, sinä et pääse putoamaan. Rakastettu on oikea nimesi ja tulee nimenäsi olemaan”. Tässä tulee mieleen: millä perusteella voi olla silti rakastettu ja elämä voi olla arvokasta joka hetki?

Tähän voisi kysyä: millä perusteella vanhemmat rakastavat lastaan ? Lapsi on osa vanhempien omaa elämää ja siksi hyvin rakkaita. Vanhemmilla on suuria suunnitelmia lapsensa tulevaisuudelle ja ovat ylpeitä hänestä. Vaikka tulisi ongelmiakin, rakkaus pysyy.

Midät on myös luotu Jumalan lapsiksi. Job huomasi tämän saman epätoivonsa keskellä ja ihmetteli Jumalalle: ”mikä on ihminen, kun pidät häntä noin tärkeänä ja alati valvot häntä?” (Job 7:17) Miksi me sitten olemme niin tärkeitä ? Mehän olemma Taivaan perillisiä. Jumalalla on valtavat ja korkeat suunnitelmat jokaisen ihmisen varalle, kuten Ilmestyskirjassa Jeesu sanoo: ”Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellen.” (Ilm. 3:21) Se on valtava asema ja kunnia, joka on sinulle varattu. Sinä et ole vähäpätöinen, et ole samantekevä Jumalalle. Sinut on luotu lähes Jumalan kaltaiseksi, kuten Raamattu kertoo: ”Luodessaan ihmisen Jumala teki hänet kaltaisekseen.” (1.Moos 5:1) Jumala arvostaa sinua, sinä olet tärkeä ja rakastettu. Elämälläsi on suuri merkitys, koko Taivas seuraa sinua. Käännä katseesi Jeesukseen, hvyäksy se, että hän rakastaa sinua.

Miten rakastettava sinä olet ? Millä sitä mittaisi ? Raamattu kertoo: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainoan poikansa… ”. (Joh. 3:16) Jeesus oli valmis; ei vain kärsimään ja kuolemaan sinun edestäsi, vaan Hän oli myös valmis Jumalan hylkäämäksi, ettei sinua koskaan hylättäisi. Muistanet sen Jeesuksen huudon: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut”. Sellainen on Jumalan rakkaus sinua kohtaan. Niin tärkeä sinä olet. Se unohtuu toisinaan meiltä uskoviltakin.

Vaikka elämäsi putoaa tyhjän päälle; vaikka tunnet, että tekemisilläsi ei ole kenellekään mitään merkitystä, voit olla varma, että Jumala arvostaa sinua. Vaikka olet pettynyt itseesi, pettynyt Jumalaan tai hengelliset asiat ovat jopa täysin merkityksettömiä, olet kuitenkin arvokas ja rakastettu ihan sen vuoksi, että olet Jumalan luomus, suurta tulevaisuutta varten luotu. Vaikka elämäsi romahtaa, Jeesus Kristus on se kallio, jonka päälle on turvallista pudota, kuten 1.Kor 10:4 antaa ymmärtää.

Kun sinä ja minä erehdymme pahoihin virheisiin, niin miten helppoa onkaan ihan itsearvostuksen säilyttämiseksi puolustella itseään. Tuntuu jopa jalolta ajatukselta, että käytökseni oli oikeutettua ja on minussa jotain hyvääkin. Sinun ei tarvitse yrittää säilyttää elämän kulisseja ja yrittää pönkittää itsearvostusta, jotta edes jotakin olisit. Sinä olet todella jotakin Jumalan silmissä. Voit antaa rauhassa kaiken luhistua ja romuttua omissa ja muiteen silmissä, mutta Jumalan silmissä olet todella arvokas ja rakastettu; Hänen oma luomuksensa ja lapsensa. Jumala arvostaa sinua, arvosta sinäkin !

Palatakseni tuohon opiskelun alun kokemukseen, olin kuitenkin uskossa ja löysin tieni seurakuntaan, nuorisokuoroon siellä sekä opiskelija-asuntolan rukouspiiriin. Sinäkin voit rakentaa elämäsi uudelleen ja uudelleen Kristus-kalliolle. Se kestää ikuisuuteen saakka !!

Toinen laulu, joka on ollut mielessäni, on Harri Heleniuksen ”Suon silmä”. Siinä kerrotaan elämän hajoamisesta: ”Suon silmään vajosin, suonsilmään täysin hajosin”. Sitten todetaan: ”Suonsilmä ei minua saa, suonsilmä, olen kalliolla. Maa allani kesi, kallio allani on Risti”. Sinä ja minä olemme Kristus -kalliolla. Vaikka mitä katastrofeja tapahtuisi, kallio kestää !

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s