Luomiskertomus ja tiede, harmonia vai riitasointu? (Kirjoittaja Marska)

 Luomiskertomuksen ja tieteellisten alkuteorioiden välillä käydään välillä joskus rajuakin kädenvääntöä. Syytellään toisiansa epärehellisyydestä ja pyritään tekemään toinen näkökanta naurunalaiseksi. Onko nämä asiat todellakin yhteen sovittamattomia – Ristin Voitto-lehden mielipidepalstaa siteeraten – niinkuin tuli ja vesi.Täytyy tosin heti alkuun todeta, että luomiskertomus ja tieteelliset alkuteoriat, lähinnä alkurajähdys- ja evoluutioteoriat, eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Jo nimestä voi päätellä, että luomiskertomus on kertomus maailmankaikkeuden synnystä: 1Moos 2:4 Tämä on kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Tieteelliset teoriat taas noudattavat tiedemaailman sääntöjä ja perustuvat väittämiin, niiden tutkimisiin ja todistamisiin.
Varoituksen sana: tämä kirjoitus ei pyrikään olemaan objektiivinen. Sen huomaat toki itsekin, jos jaksat lukea eteenpäin.

Alussa
Raamatun ensimmäinen sana tekee sen ylivertaiseksi alkuteorioihin nähden. Se kertoo siitä hetkestä, kun ei ollut mitään nykyistä maailmankaikkeutta vastaavaa, vain iankaikkisuus. Tässä luotiin aikakäsite ja alkoi ns. ajallisuus.

Tieteen piirissä on kiistelty siitä, onko maailmankaikkeudella alkua vai onko se aina ollut ja jatkuuko se ikuisesti. On esitetty, että alkuräjähdyksen jälkeen universumi laajenee aikansa, sitten lähtee supistumaan aina yhdeksi mustaksi pisteeksi asti ja räjähtää uudelleen. Tällaiset syklit voisivat sitten jatkua loputtomiin. En tiedä, kuinka vankka kannatus tällä väitteellä on, mutta tekniikan ihmisenä uskon termodynamiikan toiseen pääsääntöön, samaan lakiin, jolla ikiliikkujan tekeminen on mahdoton tehdävä. Universumi on suljettu järjestelmä, jonka myös noudattaa ko. pääsääntöä. Kuvitellaan vaikkapa kumipalloa, joka pomppii kovalla alustalla jatkuvasti. Jos se olisi täysin kimmoisa ja pomppisi tyhjiössä, ei kitkaa tapahtuisi ja se pomppisi ikuisesti. Mutta käytännössä kitkaa on, ja toisen pääsäännön yksi ilmaisutapa on, että muutosta, jossa syntyy lämpöä kitkan johdosta, ei voida millään tavalla täydellisesti palauttaa. Sykkivässä universumissakin tapahtuu kitkaa ja siten sykkiminen vaimenisi vähän kerrallaan. Jos universumi olisi ollut ikuisesti, se olisi jo pysähtynyt, kaikki liike loppunut ja lämpötila tasaisesti jakautunut. Luulen, että yleinen käsitys tieteen piirissä on, ettei universumi ole ollut olemassa ikuisesti.

Jumala loi
Tämä kertoo Kaikkivaltiaasta Luojasta, jonka täytyy olla kaiken meidän materiakäsityksemme yläpuolella ja joka ei ole rajoittunut luonnonlakeihimme, koska Hän ne kerran kaikki on luonut.

Luonnontieteen piirissä ei hyväksytä todistelussa, että jonkun asian syyksi ilmoitetaan Jumala. Jumala on siis rajattu tieteen määritelmien ulkopuolelle (jos teologia luetaan tieteeksi, en tarkoita nyt sentyyppisiä) eikä siis tiede voi kiistää eikä todistaa Jumalan olemassaoloa.

Taivaan ja maan
Hebreankielessä taivas on ns. dual-muoto, sillä on kaksi merkitystä: Jumalan taivas, joka on valmistettu enkeleille ja myös ihmisille ajallisen vaiheemme jälkeen. Toinen merkitys sille on silmillemme näkyvä taivas, maailmankaikkeus. Nämä molemmat on siis Jumala luonut. Huomaa myös sanajärjestys, ensin taivas, sitten maa. Eikä ole muutenkaan perusteita väittämälle, että luomiskertomus olisi maakeskeisen universumin kannalla puhumattakaan, että Raamattu väittäisi maan olevan litteä.

Alkuräjähdysteoriasta lähtevä taivaankappaleiden synty ei toki tarkoita sitä, että kaikki olisi tullut valmiiksi hetkessä. Maapallon arvellaan muodostuneen aurinkoa ympäröivästä pölypilvestä eli tässäkin maa syntyi auringon jälkeen.

Ja maa oli autio ja tyhjä
Raamatuntutkijoiden piirissä on ainakin kaksi käsitystä tämän lauseen merkityksestä. Jotkut sanovat, että se tarkoittaa sitä, että Jumalan kerran luoma muinainen maailma tuli uudestaan autioksi ja tyhjäksi, tuo alkukielinen teksti kun voidaan tulkita noinkin. Itse olen enemmän sillä kannalla, että nämä alkujakeet ovat vasta otsikkoja tuleville tapahtumille ja tämän jälkeen seuraa vasta luomistapahtumat kronologisesssa järjestyksessä.

Tieteen kanssa tuskin on kiistaa siitä, etteikö maa olisi ensin ollut eloton ja sitten siihen on pikku hiljaa syntynyt elämää.

Jumala sanoi: tulkoon valkeus
Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä.
Tästä se luomistyö sitten alkaa!
Missähän mielessä Jumala näki valon olevan hyvä. Miksei hän sitten luonut valkeutta jo ajat sitten, jos se kerran oli hyvä. Jumalan kaikessa työssä, erityisesti luomistyössä, näkyy kauneus. Kaikki tehtiin kauniisti ajallaan. Ei luotu ensin lehmiä lentämään avaruuteen, vaan luotiin järjestyksessä kaikki niin, että myöhemmin luodut saivat hyötyä aikaisemmista. Taitavan nikkarin tavoin Jumala teki ensin hyvät työkalut luomistyön jatkamiseen. Valo oli erinomainen valinta nykyajan suhteellisuusteorian tunteville. Miten luoda näkymättömästä näkyvää, miten materiaa ”tyhjästä”. Einsteinin energiayhtälö e=mc2 toimii tässä ratkaistuna massan suhteen m = e/c2. Eli jos on vaan riittävästi energiaa, saadaan siitä massaa jakamalla se valonnopeuden neliöllä. Siksi valo oli hyvä. Ja Jumalalla on energiaa – rajattomasti. Suhteellisuusteoriassakin valon nopeus tyhjiössä näyttää jäävän ainoaksi vakioksi kaikkien muiden vakaana pitämiemme suureiden venyessä ja paukkuessa. Siinäkin mielessä oli hyvä idea aloittaa valon luomisella.

Tieteen piirissä näyttää olevan vallalla oletus, että luonnonlait ovat aina olleet, eikä niitä tarvinnut syntyä tai luoda. Entä mistä materia on alkuisin, siis se mikä alkuräjähdyksessä tarvittiin. No, nämä on vielä niitä alkuajan asioita, johon tieteellä ei ole paljoakaan teorioita, vastauksista puhumattakaan.

Jumala kutsui valkeuden päiväksi ja pimeyden yöksi
Tämän monet ohittavat itsestään selvyytenä. Mutta sitä se ei ole. Sehän kertoo, että päivä ja yö eivät alunperin olleet ajan vaan olotilan nimityksiä. Siksikin on turha kompuroida luomiskertomuksen seitsemän päivän kanssa niinkuin ne tarkoittaisivat meidän viikkoamme. Luomiskertomuksen alkupäivät voivat olla yhtä hyvin vaikka millisekunteja tai miljardeja vuosia.
Ennen Einsteinia aika miellettiin lineaariseksi, johon ei voi vaikuttaa ja joka oli kuin synkronitahdistin kaikelle olevaiselle, Jumala mukaanlukien. Suhteellisusteorian jälkeen pystymme paremmin ymmärtämään, miksi Raamatussakin sanotaan, että Jumalan yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä. Suhteellisuusteoriassa aika riippuu ainakin tarkkailijan paikasta, ajasta ja nopeudesta. Miten sitten luomistyössä, jossa ainut tarkailija oli Luoja, joka ei ole sidottu maailmankaikkeutemme paikkoihin. Meillä ei ole mitään perusteita määritellä ajan kulkua Jumalan näkövinkkelistä.

Tulkoon taivaanvahvuus vesien välille
Luomiskertomuksessa esiintyy maan päällä vettä kahdessa paikassa, jotka piti erottaa toisistaan taivaanvahvuudella, jolloin toiset vedet olivat vahvuuden päällä, toiset alla. Kaikki ymmärtävät sen, kuinka valtavasti vettä on maailman merissä ja järvissä. Mutta kuinka paljon sitä on vesihöyrynä ilmakehässä, siitä sai kalpean aavistuksen, kun Helsingin Olympiastadionille satoi 2005 MM-kisoissa 1,5 miljoonaa litraa vettä. Joten paljon sitä on taivaanvahvuuden päälläkin, jos se tarkoittaa ilmakehässä olevaa vettä. Ja tarpeen on, että ne suurinpiirtein pysyvät erillään.
Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi
Taivaanvahvuus, kuten muutkin luomiskertomuksen sanat, ovat silloista arkikieltä ja antavat siksi vain viitteellisen kuvan, mitä ne täsmällisesti ovat. Siksi oli tarpeen nimetä tämäkin, erityisesti koska taivas hepreankielessä – kuten suomenkielessäkin – tarkoittaa myös Jumalan asuinsijaa. Englanninkielessä sky ja heaven sellaisenaan ilmoittavat kummasta taivaasta puhutaan, mutta toisaalta raamatunkäännöstyötä vaikeuttaa, kun ei voi olla varma joka kohdassa kummasta taivaasta on kulloinkin kysymys – vai molemmistako.

Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja ja puita
Elollisen luonnon luominen alkoi kasveista. Hyvin sopinee myös evoluutioteorian kaavaan.
Jotka lajiensa mukaan kantoivat siemeniä
Raamatun luomiskertomuksen määrittelyosoiossa on vuorossa lajin määrittely. Lajille on siis tunnusomaista, että eri lajit eivät lisäänny keskenään – ainakaan pitkällä tähtäimellä. Samoin määritellään lajit nykyäänkin. Esim. hevonen ja aasi voivat saada jälkeläisen: muulin, joka ei kuitenkaan ole lisääntymiskykyinen.

Jumala teki kaksi suurta valoa
Aurinko ja kuu tulivat loistamaan taivalle tässä vaiheessa. Kasvillisuutta oli siis tätä ennen. Valoahan oli jo alusta asti, mutta ei kai sitten auringon valoa.

Tietellisissä alkuteorioissa pidetään selvänä, että maa kiersi aurinkoa ja kuu maata jo paljon ennen elämän syntymistä. Luomiskertomuksen sananvalinta ei toki väitä, että ne olisi luotu vasta tässä vaiheessa, mutta ainakaan maan päällä ei niitä taivaankappaleina ollut näkyvissä. Kuka muuten olisi ollut katsomassakaan, kun eläimiäkään ei vielä ollut. Kasvit erottavat toki sen, mistä suunnasta paistaa, mutta tuskin sentään taivaankappaleiden muotoja.

Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä
Elämän alkaminen vedessä on tuttua myös evoluutioteorialle. Saattaahan olla, että teorian kehittäjien alitajunnassa on ollut luomiskertomuskin, mutta ns. historialliset todisteet puhuvat myös tämän järjestyksen puolesta. Miten sitten lintujen esiintyminen ennen maaeläimiä, luulisin evoluutioteorian kiistävän tämän – tai tedä häntä, teoria kun muuttuilee yhden ihmiselämänkin aikana jonkin verran.

Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan
Mielenkiintoinen tuo ”tuottakoon maa” -sanonta. Eikö Jumala niitä luonutkaan. No, sama se, Jumalan ohjauksessa kaikki on silti tapahtunut ja muistetaan tämä Jumalan luomistyön kauneus: kaikki luotiin järjestyksessä ja edellisiä luomistekoja hyödyntäen. Tässä kyllä liipataan niin liki evoluutioteoriaa että melkein hirvittää.

Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa
Jumala loi ihmisen maan tomusta. Vaikka totta on, että ihmisen rakenneosat ovat tieteellisestikin ajateltuna hyvin samat kuin tomussa, niin tuo ihmisen luominen on ehkä kaikkein kauimpana evoluutioteoriasta, jonka mukaan ihminen on eläimistä kehittynyt. Raamatun luomiskertomus kuitenkin kiistatta sanoo ihmisen luodun erikseen. Tärkeä piirre ihmisessä on myös tuo Jumalan kuva. Niinkuin puhutaan kolmiyhteisestä Jumalasta, puhutaan myös ihmisen olevan kolmiyhteinen: ruumis, sielu ja henki. Evoluutioteoria käsittelee vain ruumiin syntymistä tai oikeastaan liittää sieluntoiminnatkin fyysisiksi. Raamattuun uskovat pitävät todellisen ihmisen olevan jotain muuta kuin lihaa ja verta ja todellinen ihminen onkin tuo sielu, joka henkiominaisuuden kautta on yhteydessä Jumalaan ja tämä sielu-henki on ikuinen, kun taas ruumis kuolee ja lahoaa tai saa polttaa, ei mitään väliä. Kaikesta tästä huolimatta ei uskova hyväksy teoriaa ihmisen ruumiinkaan polveutumisesta apinasta, koska se sotii luomiskertomusta vastaan.
Harmoniaa vai riitasointua?
Onko sitten luomiskertomus ja evoluutio yhteensovittamattomia? Sävelmän sovituksessa on yleensä sekä harmonisia että ”riitasointuja”. Näin näyttää olevan tässäkin. Vaikka yhtäläisyyksiäkin on, löytyy jokunen täysin eri linjoilla oleva seikkakin, joka Raamattuun uskovalla on kynnyskysymys.

Täytyy aina muistaa sekin, että evoluutio ja evoluutioteoria eivät ole synonyymejä. Evoluution voin ihan hyväksyä enkä näe siinä ristiriitaa Raamatun kanssa. Sehän periaatteessa vain määrittelee, että elämä on kehittynyt aste kerrallaan eikä ota kantaa siihen, onko se tapahtunut ”itsestään” vai niinkuin luomiskertomuksessa, Jumalan vaikutuksesta. Ja tämä evoluutio on luonnontieteen alkuoletuksia, joita ei tieteessä kiistetä enkä näe syytä, miksi uskovienkaan pitäisi.
Sen sijaan evoluutioteoria tai -teoriat menevät yksityiskohtiin, miten evoluutio on tapahtunut ja miksi. Ja se on nimensä mukaisesti teoria, joka vaatii todistamisia. Näissäkin todistamisissa pidän tieteen tutkimuksia arvokkaina ja usein oikeaan osuvina, mutta perusvirhe on siinä, jos näiden pohjalta filosofisessa yhteenvedossa väitetään, että tämä kaikki toimisi ilman ulkopuolista ohjausta, tarkoitan siis Jumalaa. Parempi onkin pysyä tieteellisissä puitteissa eli ei oteta kantaa Jumalan olemassaoloon eikä vaikutuksiin, kun tutkimusta tehdään. Ja tieteellinen teoria on sellainen, joka hyväksytään siihen asti, kunnes sen kumoaa uusi, paremmin todistettavissa oleva teoria.
Raamatun luomiskertomus ei ole sellainen, jota muuteltaisiin ihmisten ajattelun mukaisesti, mutta sehän ei olekaan tieteellinen teoria, vaan kertomus ”mies miehelle” kansankielellä suurista ja vaikeaselkoisista tapahtumista. 2.Moos 33:11 Ja Herra puhutteli Moosesta kasvoista kasvoihin, niinkuin mies puhuttelee toista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s