Avarra tuttipullonäkymääsi! Tee tilaa sydämessäsi!

Vauvaikäiselle lähes kaikki, mitä elämässä kiinnostaa ja on tarpeen, tulee tuttipullon kautta. Se on elintärkeä ja kasvattava näkökanta. Ei vauvalta voi odottaa enempää, ja on varjeltava, että liiaksi muuta ei tulekaan, joka haittaisi kasvamista. Eräs lappalaisisä sanoi kuolleen vauvansa vierellä, että ei tuo ainakaan nälkään kuollut, kun annoin niin paljon poronkäristystä.Uskossaan nuoria on autettava ja tuettava kasvamaan sillä maitoruualla. Ei voi odottaa sellaisen heti ymmärtävän kaikenlaisia hengellisiä ilmenemisnuotoja ja poimivan kuulemastaan Jumalan puheen ja karsivan puhujan mielipiteet ja asenneviottumat pois. Kaikki näyttää valkoiselta tai mustalta. Muita värejä ei erota vielä alkuun. Paavali sanoo: Room 14:1 ”Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä.”
Vai mitä?
Ei ole kuitenkaan tarkoitus jäädä vauvaksi, vaan ennen pitkää tulee kokeiltua ja maisteltua muutakin ruokaa kuin maitoa. Hebr 5:13-14: ”Jokainen, jota vielä ruokitaan maidolla, on pikkulapsi, eikä sellainen kykene ottamaan vastaan syvällistä opetusta. Vahva ruoka on tarkoitettu aikuisille. He ovat totuttaneet aistinsa siihen ja harjaannuttaneet ne erottamaan hyvän ja pahan.” Vahvemman ruuan hakeminen ja erotteleminen roskasta antaa vitamiineja ja lisävauhtia kasvuumme. Uskossa kasvaessamme Jumala tahtoo avartaa meidän näköalaamme hyväksymään muunlaisiakin uskovia, ymmärtämään joittenkin pinttyneitä näkökantoja ja suhtautumaan pehmeästi ja rakentavasti muihin uskoviin.
Paavalilla oli tilaa sydämessään muille: 2Kor 6:11-13:: ”…sydämemme on avara, siinä on teille tilaa. Sen sijaan teidän sydämenne on ahdas. Antakaa vastalahja – puhun kuin lapsilleni – avartukaa tekin.
Toistemme sietäminenEnsimmäinen asia, jossa Jumala tahtoo avartaa asenteitamme, on toistemme sietäminen. Nuoret sietävät (joskus) kuulla virrenveisuuta ja vanhemmat eivät lähde ovesta ulos, kun rumpali vähän innostuu. Samoin jos joku ylistää Jumalaa riehakkaammin kuin muut (esimerkiksi hyppien ja lippua heiluttaen), emme tuomitse vääräoppisena, vaan siedämme sellaistakin.
Toistemme uskosta iloitseminen
Toinen vaihe on, että avarramme sydämemme iloitsemaan, kun toinen saa Jumalalta jotain. Vaikka meillä voi olla omat käsityksemme ”maailmallisuudesta” ja ”hengellisyydestä”, Jumala tahtoo avata silmämme näkemään Pyhän Hengen erilaisen työn muissa ja iloitsemaan siitä. Erilaiset musiikkimaut ja esim. kauneuskäsitteet ovat Luojan antamaa rikkautta meidän iloksemme, jos vain otamme ne Hänen kädestään.
Toistemme vahvistaminen
Kolmas vaihe on toistemme tukeminen, opastaminen ja vahvistaminen sellaisissa asioissa, joita näemme Pyhän Hengen antavan lähimmäisillemme. Samalla voimme opetella nauttimaan sellaisista uskon kokemuksista, joita ennakkoasenteittemme vuoksi ennen pidimme sopimattomina.
Koskaan emme pysty niin avarasti suhtautumaan toisiimme kuin Jumala suhtautuu. Kerran perillä taivaassa on monta, joita me emme olisi sinne päästäneet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s